KE1: Kemia ja minä

KE2: Kemia ja kestävä tulevaisuus

Opintojakson tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Arviointi & käytänteet

Kemian opiskelu Matinkylän lukiossa

Arvioitava suoritus	Pisteet	Maksimi
oppikirjan tehtävät	0-6 p.	6
ryhmätehtävät	7 x 3p.	21
palautettavat tehtävät	2 x 3 p.	6
päättöviikon koe	40 p.	40
päättöviikon kokeellinen työ	6 p.	6
YHTEENSÄ		79

Arvosana	5	6	7	8	9	10
Pisteet	26	33	43	52	62	72

Kemiassa tutkitaan aineita

KE1: Kemia ja minä

KE2: Kemia ja kestävä tulevaisuus

Keskeiset asiat:

kemikaali
synteettinen aine
LD50 ja ADI
vaaraa aiheuttava aine
varoitusmerkit
käyttöturvallisuustiedote
mittaustarkkuus

Sidos 1: Luvut 1-2

\mathrm{H_2O(g)}\rightarrow\mathrm{H_2O(l)}

\mathrm{H_2O(g)}\rightarrow\mathrm{H_2O(l)}

\mathrm{H_2O(g)}\rightarrow\mathrm{H_2O(s)}

\mathrm{H_2O(g)}\rightarrow\mathrm{H_2O(s)}

\mathrm{I_2(s)}\rightarrow\mathrm{I_2(g)}

\mathrm{I_2(s)}\rightarrow\mathrm{I_2(g)}

\mathrm{Sn(l)}\rightarrow\mathrm{Sn(s)}

\mathrm{Sn(l)}\rightarrow\mathrm{Sn(s)}

Mikä olomuodon muutos?

tiivistyminen

härmistyminen

sublimoituminen

jähmettyminen

Isotooppimerkintä

Alkuaineen järjestysluku Z ilmoittaa atomien protonien lukumäärän
Alkuaineen massaluku A kertoo ytimen hiukkasten yhteismäärän

\mathrm{_Z^AX}

\mathrm{_Z^AX}

isotooppimerkintä

järjestysluku

massaluku

alkuaineen kemiallinen merkki

Hiiliatomi

Typpiatomi

$\mathrm{p^+}$

$\mathrm{e^-}$

12 - 6 = 6

13 - 6 = 7

14 - 7 = 7

Hiiliatomit ovat toistensa isotooppeja.

Tiettyyn isotooppiin viitataan sen massaluvulla.

Atomimalleja

14 protonia $\rightarrow$ järjestysluku 14
- Pii, Si
elektronit kolmella elektronikuorella
- ensimmäisellä 2
- toisella 8
- kolmannella 4
kuorimallin mukaan elektronirakenne: 2, 8, 4

Bohrin atomimalli

Kemiallisiin reaktioihin atomit osallistuvat ulkoelektroneillaan, joten usein ollaan kiinnostuneita lähinnä ulkoelektronien lukumäärästä

$\rightarrow$ pistemalli

Suuret ja pienet luvut

erittäin suurten ja pienien lukujen merkitsemisessä käytetään apuna 10-potensseja

a\cdot 10^n,\text{ jossa } 1\leq a <10

a\cdot 10^n,\text{ jossa } 1\leq a <10

Suuret luvut

eksponentti on positiivinen
esimerkiksi kuun etäisyys maasta on 384 400 km

=3,\!844\cdot 10^5 \text{ km}

=3,\!844\cdot 10^5 \text{ km}

Pienet luvut

eksponentti on negatiivinen
esimerkiksi atomin halkaisija on n. 0,00000000010 m

=1{,}0\cdot 10^{-10} \text{ m}

=1{,}0\cdot 10^{-10} \text{ m}

=3,\!844\cdot 10^8 \text{ m}

=3,\!844\cdot 10^8 \text{ m}

1 km = 1 000 m = $1\cdot 10^{3}$ m

Väittämä: Jokaisessa astiassa on sama määrä ainetta.

yksi mooli sakkaroosia

yksi mooli nikkelikloridia

yksi mooli kuparisulfaattia

yksi mooli kaliumpermanganaattia

yksi mooli kuparilastuja

yksi mooli rautarakeita

Kemiassa aineen määrää mitataan rakenneosien lukumäärällä.

$\rightarrow$ ainemäärä n, yksikkö mol (mooli)

Ainemäärää ei voi mitata suoraan, vaan se pitää aina laskea!

Jokaisessa dekantterilasissa on yhtä monta rakenneosaa, jotka ovat keskenään erisuuruisia.

6{,}022\cdot10^{23}\ \mathrm{kpl}

6{,}022\cdot10^{23}\ \mathrm{kpl}

Kappalemäärä

tiu
munia

20 kpl

sukka-pari

2 kpl

puntti tulitikkuja

10 kpl (askeja)

tusina leivoksia

12 kpl

6{,}022\cdot10^{23}\ \mathrm{kpl}

6{,}022\cdot10^{23}\ \mathrm{kpl}

mooli vesi-molekyylejä

2 moolia vesimolekyylejä

2\cdot 6{,}022\cdot10^{23}\\=1{,}2044\cdot10^{24}

2\cdot 6{,}022\cdot10^{23}\\=1{,}2044\cdot10^{24}

n\cdot N_A=N

n\cdot N_A=N

n=\frac{N}{N_A}

n=\frac{N}{N_A}

\|:N_A

\|:N_A

n=\frac{N}{N_A}

n=\frac{N}{N_A}

Avogadron vakio

\text{N}_\text{A} =6,022\cdot 10^{23}\frac{1}{\text{mol}}(\frac{\text{kpl}}{\text{mol}})

\text{N}_\text{A} =6,022\cdot 10^{23}\frac{1}{\text{mol}}(\frac{\text{kpl}}{\text{mol}})

Ainemäärä

N = hiukkasten lukumäärä (kpl)

Esimerkki

Hopeasormuksessa on $5{,}58\cdot10^{23}$ hopea-atomia. Mikä on hopean ainemäärä sormuksessa?

N(Ag)=5,58\cdot 10^{23}

N(Ag)=5,58\cdot 10^{23}

Ratkaisu:

N_A=6,022\cdot 10^{23}\frac{1}{\text{mol}}

N_A=6,022\cdot 10^{23}\frac{1}{\text{mol}}

n(Ag)=?

n(Ag)=?

n(Ag)=\frac{N(Ag)}{N_A}

n(Ag)=\frac{N(Ag)}{N_A}

Vastaus: Hopea-atomien ainemäärä on 0,927 mol.

=\frac{5,58\cdot 10^{23}}{6,022\cdot 10^{23}\frac{1}{\text{mol}}}

=\frac{5,58\cdot 10^{23}}{6,022\cdot 10^{23}\frac{1}{\text{mol}}}

=0,9266... \text{ mol}

=0,9266... \text{ mol}

VIHKOON!

1,008

16,00

Veden $\mathrm{H_2O}$ moolimassa:

M(\mathrm{H_2O})=

M(\mathrm{H_2O})=

2\cdot1{,}008\ \mathrm{\frac{g}{mol}}+16{,}00\ \mathrm{\frac{g}{mol}}

2\cdot1{,}008\ \mathrm{\frac{g}{mol}}+16{,}00\ \mathrm{\frac{g}{mol}}

=18{,}016\ \mathrm{\frac{g}{mol}}

=18{,}016\ \mathrm{\frac{g}{mol}}

Ainemäärä

n=\frac{m}{M}

n=\frac{m}{M}

\text{M} =\text{moolimassa} (\frac{\text{g}}{\text{mol}})

\text{M} =\text{moolimassa} (\frac{\text{g}}{\text{mol}})

m = massa (g)

Esimerkki

Laske palamisreaktiossa muodostuvan rautaoksidin FeO ainemäärä, kun rautaoksidia muodostuu 34,5 g.

Ratkaisu

m(\mathrm{FeO})=34,5\text{ g}

m(\mathrm{FeO})=34,5\text{ g}

M(\mathrm{FeO})=

M(\mathrm{FeO})=

=71,85 \frac{\text{g}}{\text{mol}}

=71,85 \frac{\text{g}}{\text{mol}}

n(\mathrm{FeO})=?

n(\mathrm{FeO})=?

n(FeO)=\frac{m(FeO)}{M(FeO)}

n(FeO)=\frac{m(FeO)}{M(FeO)}

=\frac{34,5\text{g}}{71,85\frac{\text{g}}{\text{ mol}}}

=\frac{34,5\text{g}}{71,85\frac{\text{g}}{\text{ mol}}}

=0,4801... \text{ mol}

=0,4801... \text{ mol}

Vastaus: Palamisreaktiossa muodostui 0,480 mol rautaoksidia.

55{,}85\ \mathrm{g/mol+16{,}00\ g/mol}

55{,}85\ \mathrm{g/mol+16{,}00\ g/mol}

VIHKOON!

Laskut kemiassa

VAIHE 1:

Listaa suureet, jotka tunnetaan ja suure, jota kysytään.

VAIHE 2:

Etsi sopiva suureyhtälö.

VAIHE 3:

Sijoita suureiden lukuarvot yksiköineen yhtälöön.

VAIHE 4:

Pyöristä tulos samaan tarkkuuteen kuin epätarkin lähtöarvo.

Kysytään ainemäärää ja annettu massa

Kysytään ainemäärää ja annettu hiukkasmäärä

Kysytään massaa ja annettu ainemäärä

n=\frac{m}{M}

n=\frac{m}{M}

n=\frac{N}{N_A}

n=\frac{N}{N_A}

tarvitaan moolimassa

tarvitaan Avogadron vakio

n=\frac{m}{M}

n=\frac{m}{M}

m=n\cdot M

m=n\cdot M

Sidos 1, 5-3

N(\mathrm{F_2})=7{,}58\cdot 10^{26}\ \mathrm{kpl}

N(\mathrm{F_2})=7{,}58\cdot 10^{26}\ \mathrm{kpl}

Ratkaisu:

N_A=6{,}022\cdot 10^{23}\frac{\mathrm{kpl}}{\text{mol}}

N_A=6{,}022\cdot 10^{23}\frac{\mathrm{kpl}}{\text{mol}}

Vastaus: $\mathrm{F_2}$ -molekyylejä on 1260 mol.

Kuinka monta moolia on

a) $7{,}58\cdot 10^{26}$ kappaletta $\mathrm{F_2}$ -molekyylejä

e) 98,0 mg kalsiumia

n(\mathrm{F_2})=?

n(\mathrm{F_2})=?

n=\frac{N}{N_A}

n=\frac{N}{N_A}

n(F_2)=\frac{N(F_2)}{N_A}

n(F_2)=\frac{N(F_2)}{N_A}

=\frac{7{,}58\cdot 10^{26}\ \mathrm{kpl}}{6{,}022\cdot 10^{23}\frac{\mathrm{kpl}}{\text{mol}}}

=\frac{7{,}58\cdot 10^{26}\ \mathrm{kpl}}{6{,}022\cdot 10^{23}\frac{\mathrm{kpl}}{\text{mol}}}

=1258{,}718...\mathrm{\ mol}

=1258{,}718...\mathrm{\ mol}

\approx1260\mathrm{\ mol}

\approx1260\mathrm{\ mol}

Ratkaisu:

n(\mathrm{Ca})=?

n(\mathrm{Ca})=?

m(\mathrm{Ca})=98{,}0\ \mathrm{mg}

m(\mathrm{Ca})=98{,}0\ \mathrm{mg}

n=\frac{m}{M}

n=\frac{m}{M}

massan yksikön oltava g!

=0{,}0980\ \mathrm{g}

=0{,}0980\ \mathrm{g}

g	dg	cg	mg

M(\mathrm{Ca})=

M(\mathrm{Ca})=

40{,}08\ \mathrm{g/mol}

40{,}08\ \mathrm{g/mol}

n(\mathrm{Ca})=\frac{m(\mathrm{Ca})}{M(\mathrm{Ca})}

n(\mathrm{Ca})=\frac{m(\mathrm{Ca})}{M(\mathrm{Ca})}

=\frac{0{,}0980\ \mathrm{g}}{40{,}08\ \mathrm{g/mol}}

=\frac{0{,}0980\ \mathrm{g}}{40{,}08\ \mathrm{g/mol}}

=0{,}002445...\mathrm{\ mol}

=0{,}002445...\mathrm{\ mol}

\approx0{,}00245\mathrm{\ mol}

\approx0{,}00245\mathrm{\ mol}

Vastaus: Kalsiumia on 0,00245 mol.

Tilavuus- ja massaprosentti

Kiinteissä seoksissa tietyn ainesosan pitoisuus ilmoitetaan usein massaprosentteina (m-%), nestemäisissä tilavuusprosnetteine (V-% tai til-%).

Osuus voidaan ilmaista myös promilleina tai ppm:nä

1\ ‰=\frac{1}{1000}=10^{-3}=0{,}001

1\ ‰=\frac{1}{1000}=10^{-3}=0{,}001

\mathrm{ppm}=\frac{1}{1\ 000\ 000}=10^{-6}=0{,}000\ 001

\mathrm{ppm}=\frac{1}{1\ 000\ 000}=10^{-6}=0{,}000\ 001

Esimerkki

200 gramman jugurttipurkissa on 18,6 grammaa sokeria. Mikä on jugurtin sokeripitoisuus massaprosentteina?

Ratkaisu:

m-\%=\frac{\mathrm{m(sokeri)}}{\mathrm{m(seos)}}

m-\%=\frac{\mathrm{m(sokeri)}}{\mathrm{m(seos)}}

=\frac{18{,}6\ g}{200\ g}

=\frac{18{,}6\ g}{200\ g}

=0{,}093

=0{,}093

=9{,}3\ \%

=9{,}3\ \%

Vastaus: Jugurtissa on 9,3 m-% sokeria.

Mitä voi päätellä koeputkissa olevien liuoksien pitoisuuksista?

väkevin liuos

kuparisulfaatin vesiliuoksia

laimein liuos

0,50 mol/l

0,15 mol/l

0,05 mol/l

liuenneen kuparisulfaatin määrä vesilitraa kohden on

kuparisulfaattia liuennut eniten

Jos liuosta valmistetaan 1 l, liuotettaisiin yhteen litraan vettä 0,50 moolia kuparisulfaattia.

Jos liuosta valmistetaan 0,5 l, liuotettaisiin yhteen litraan vettä 0,25 moolia kuparisulfaattia.

\frac{0{,}50\ \mathrm{mol}}{1\ \mathrm{l}}

\frac{0{,}50\ \mathrm{mol}}{1\ \mathrm{l}}

\frac{0{,}25\ \mathrm{mol}}{0{,}5\ \mathrm{l}}

\frac{0{,}25\ \mathrm{mol}}{0{,}5\ \mathrm{l}}

=0{,}50\frac{\mathrm{mol}}{\mathrm{l}}=

=0{,}50\frac{\mathrm{mol}}{\mathrm{l}}=

Konsentraatio, c

Konsentraatio ilmoittaa, kuinka suuri ainemäärä tiettyä ainettä on liuennut yhteen litraan liuosta.
Yksikkö mol/l tai $\mathrm{mol/dm^3}$

c=\frac{n}{V}

c=\frac{n}{V}

n=\mathrm{ainemäärä\ (mol)}

n=\mathrm{ainemäärä\ (mol)}

V=\mathrm{tilavuus\ (l\ tai\ dm^3)}

V=\mathrm{tilavuus\ (l\ tai\ dm^3)}

Esimerkki

Natriumkarbonaattiliuos $\mathrm{Na_2CO_3(aq)}$ valmistetaan 500 millilitran mittapulloon liuottamalla 24 g natriumkarbonaattia veteen ja lisäämällä vettä merkkiin asti. Laske liuoksen konsentraatio.

Ratkaisu:

m(\mathrm{Na_2CO_3})=24\ \mathrm{g}

m(\mathrm{Na_2CO_3})=24\ \mathrm{g}

M(\mathrm{Na_2CO_3})=2\cdot22{,}99\ \mathrm{g/mol}+12{,}01\ \mathrm{g/mol}+3\cdot16{,}00\ \mathrm{g/mol}

M(\mathrm{Na_2CO_3})=2\cdot22{,}99\ \mathrm{g/mol}+12{,}01\ \mathrm{g/mol}+3\cdot16{,}00\ \mathrm{g/mol}

V(\mathrm{liuos})=500\ \mathrm{ml}

V(\mathrm{liuos})=500\ \mathrm{ml}

c(\mathrm{Na_2CO_3})=?

c(\mathrm{Na_2CO_3})=?

c=\frac{n}{V}

c=\frac{n}{V}

n=\frac{m}{M}

n=\frac{m}{M}

=105{,}99\ \mathrm{g/mol}

=105{,}99\ \mathrm{g/mol}

n(\mathrm{Na_2CO_3})=\frac{m(\mathrm{Na_2CO_3})}{M(\mathrm{Na_2CO_3})}

n(\mathrm{Na_2CO_3})=\frac{m(\mathrm{Na_2CO_3})}{M(\mathrm{Na_2CO_3})}

=\frac{24\ \mathrm{g}}{105{,}99\ \mathrm{g/mol}}

=\frac{24\ \mathrm{g}}{105{,}99\ \mathrm{g/mol}}

=0{,}226...\ \mathrm{mol}

=0{,}226...\ \mathrm{mol}

c(\mathrm{Na_2CO_3})=\frac{n(\mathrm{Na_2CO_3})}{V\mathrm{(liuos)}}

c(\mathrm{Na_2CO_3})=\frac{n(\mathrm{Na_2CO_3})}{V\mathrm{(liuos)}}

=\frac{0{,}226...\mathrm{mol}}{0{,}5l}

=\frac{0{,}226...\mathrm{mol}}{0{,}5l}

=0{,}452...\ \mathrm{mol/l}

=0{,}452...\ \mathrm{mol/l}

Vastaus: Liuoksen natriumkarbonaattikonsentraatio on 0,45 mol/l.

=0{,}500\ \mathrm{l}

=0{,}500\ \mathrm{l}

VIHKOON!

Miten magnesium saavuttaa oktetin?

24,31

pääryhmä: 2

jakso: 3

$e^-$ : 12

2 ulkoelektronia

3 elektronikuorta

1. kuori: $2\ e^-$

2. kuori: $8\ e^-$

Jokaiselle kuorelle mahtuu $2n^2$

$\mathrm{Mg^{2+}}$

2, 8, 2

kuorimalli:

luovuttaa kaksi elektronia uloimmalta kuorelta

12 $p^+$

10 $e^-$

varaus: $12\cdot(+1)+10\cdot(-1)$

$=+2$

2, 8

kuorimalli:

Ionin kaava: $\mathrm{Mg^{2+}}$

oktetti!

Miten fluori saavuttaa oktetin?

19,00

pääryhmä: 17

jakso: 2

$e^-$ : 9

7 ulkoelektronia

2 elektronikuorta

1. kuori: $2\ e^-$

2. kuori: $8\ e^-$

Jokaiselle kuorelle mahtuu $2n^2$

$\mathrm{F^{-}}$

2, 7

kuorimalli:

ottaa vastaan yhden elektronin uloimmalle kuorelle

9 $p^+$

10 $e^-$

varaus: $9\cdot(+1)+10\cdot(-1)$

$=-1$

2, 8

kuorimalli:

Ionin kaava: $\mathrm{F^{-}}$

oktetti!

\mathrm{Mg^{2+}}

\mathrm{Mg^{2+}}

\mathrm{F^-}

\mathrm{F^-}

magnesium

pääryhmä 2

2 ulkoelektronia

fluori

pääryhmä 17

7 ulkoelektronia

magnesium-fluoridi

varausten summan pitää olla nolla
ensin positiivinen ioni, sitten negatiivinen ioni
ionivarauksia ei kirjoiteta näkyviin
ionien suhteellinen määrä ilmaistaan alaindekseillä
ensin kationin ja sitten anionin nimi

Ioneista muodostuu ioniyhdiste

$\mathrm{F}$

\mathrm{F^-}

\mathrm{F^-}

$\mathrm{F}$

Ioniyhdisteen kaava ja nimi

Kovalenttinen sidos

Epämetallit eivät luovuta elektroneja kokonaan toisille atomeille, vaan ne ottavat elektronit yhteiskäyttöön

Kovalenttinen sidos

Yhdisteitä, jotka muodostuvat kovalenttisin sidoksin, kutsutaan molekyyleiksi

\mathrm{N_2}

\mathrm{N_2}

\mathrm{H_2}

\mathrm{H_2}

\mathrm{O_2}

\mathrm{O_2}

Miten alkuainemolekyylit muodostuvat?

pääryhmä: 1

pääryhmä: 16

pääryhmä: 15

H

O

1 elektroni

yksi elektronipari

O

2 elektronia

kaksi elektroniparia

O

N

yksinkertainen kovalenttinen sidos

3 elektronia

kovalenttinen kaksoissidos

kovalenttinen kolmoissidos

kolme elektroniparia

puuttuu:

yhteiskäyttöön:

muodostuu:

Lewisin rakenne

Pooliton kovalenttinen sidos

Poolinen kovalenttinen sidos

alkuaineilla sama elektronegatiivisuusarvo
atomit vetävät sidoselektroneja puoleensa yhtä voimakkaasti

vety: 2,1

kloori: 3,0

elektronegatiivisempi alkuaine vetää yhteisiä sidoselektroneja voimakkaammin puoleensa

elektronitihentymä

elektronivajaus

elektronegatiivisuusero:

\Delta \chi=3{,}0-2{,}1=0{,}9

\Delta \chi=3{,}0-2{,}1=0{,}9

Sidoksen poolisuus

Millainen sidos alkuaineiden välille muodostuu?

C ja C

C ja H

H ja O

K ja Br

\Delta \chi=2{,}5-2{,}5=0

\Delta \chi=2{,}5-2{,}5=0

pooliton kovalenttinen sidos

\Delta \chi=2{,}5-2{,}1=0{,}4

\Delta \chi=2{,}5-2{,}1=0{,}4

heikosti poolinen kovalenttinen sidos

\Delta \chi=3{,}5-2{,}1=1{,}4

\Delta \chi=3{,}5-2{,}1=1{,}4

poolinen kovalenttinen sidos

\Delta \chi=2{,}8-0{,}8=2{,}0

\Delta \chi=2{,}8-0{,}8=2{,}0

ionisidos

>1{,}7

>1{,}7

Molekyyliyhdisteen kaava ja nimi

alkuaineet merkitään yleensä elektronegatiivisuusjärjestyksessä pienimmästä suurimpaan
nimen alkuosa tulee ensimmäiseksi merkitystä alkuaineesta, loppuosalle -idi-pääte
atomien lukumäärä ilmaistaan etuliitteillä
etuliitteitä ei tarvita, jos aineiden välisiä yhdisteitä on olemassa vain yksi

typpimonoksidi

dityppioksidi

typpidioksidi

dityppipentoksidi

CO
$\mathrm{H_2S}$
$\mathrm{P_4O_{10}}$
$\mathrm{H_2O}$

\mathrm{N_2O}

\mathrm{N_2O}

\mathrm{NO_2}

\mathrm{NO_2}

\mathrm{N_2O_5}

\mathrm{N_2O_5}

hiilimonoksidi

divetysulfidi

tetrafosforidekaoksidi

divetyoksidi

Atomien ja molekyylien välisten vuorovaikutusten katkeaminen

Atomien väliset vuorovaikutukset

Molekyylien väliset vuorovaikutukset

Jos nämä vuorovaikutukset katkeavat, aine muuttuu toiseksi.

kemiallinen reaktio

Jos nämä vuorovaikutukset katkeavat, olomuoto muuttuu.
aine pysyy samana

\mathrm{2\ H_2O(g)\rightarrow O_2(g)+2\ H_2(g)}

\mathrm{2\ H_2O(g)\rightarrow O_2(g)+2\ H_2(g)}

vaatii aina energiaa!

vetysidokset

dipoli-dipolisidokset

dispersiovoimat

vetysidos

nestemäinen vesi

vetysidoksia katkeaa ja muodostuu jatkuvasti

kiinteä vesi

vetysidokset pysyvät paikoillaan

ionisidos

metallisidos

kovalenttinen sidos

vahvuus

Heikkojen sidosten vaikutus aineen ominaisuuksiin

Pohdi sidosten avulla, miksi

etanolin $\mathrm{C_2H_5OH}$ kiehumispiste on korkeampi kuin etaanin $\mathrm{C_2H_6}$ .

happi $\mathrm{O_2}$ on huoneenlämpötilassa kaasu, mutta vesi on neste

$\mathrm{O_2}$

atomien välillä pooliton kovalenttinen sidos

pooliton molekyyli

molekyylien välillä dispersiovoimia

heikoin

kaasu

$\mathrm{H_2O}$

atomien välillä poolisia kovalenttisia sidoksia + O-H-sidos

vetysidokset

neste

vahvoja!

pooliton molekyyli

poolinen molekyyli

vetysidokset

dispersiovoimat

Mitä voimakkaampia molekyylien väliset vuorovaikutukset ovat, sitä enemmän energiaa olomuodonmuutokseen kiinteästä nesteeksi tarvitaan (kiehumispiste). Vetysidokset ovat vahvempia kuin dispersiovoimat, joten etanolin kiehumispiste on korkeampi kuin etaanilla.

Hilatyypit ja sidokset

\mathrm{N_2(s)}

\mathrm{N_2(s)}

NaCl(s)

Cu(s)

\mathrm{H_2O(s)}

\mathrm{H_2O(s)}

timantti C(s)

Aine

Hilatyyppi

Ulkoiset sidokset

Sisäiset sidokset

pooliton molekyylihila

poolinen molekyylihila

kovalenttinen hila

ionihila

metallihila

dispersiovoimat

vetysidos

kovalenttinen sidos

ionisidos

metallisidos

ionisidos

pooliton kovalenttinen sidos

poolinen kovalenttinen sidos

KE1: Kemia ja minä. KE2: Kemia ja kestävä tulevaisuus. Opintojakson tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Arviointi & käytänteet. Kemian opiskelu Matinkylän lukiossa.

KE1KE2

By Opetus.tv

KE1KE2

10 months ago
1,030

Opetus.tv PRO

Opetus.tv

KE1: Kemia ja minä

KE2: Kemia ja kestävä tulevaisuus

KE1KE2

More from Opetus.tv