12 Faasidiagrammi
FY03 Energia ja lämpö
Pohdi kaverin kanssa
- Miksi perunoita pitää keitellä vuoristossa paljon pidempään kuin merenpinnan tasolla?
- Miksi paineilmapullo tuntuu kylmältä, kun siitä päästää ilmaa?
- Miksi kylmän virvoitusjuomapullon pinta kostuu, kun se viedään helteiselle terassipöydälle?
- Miksi kevättalvella lumen sulaessa on usein sumuista?
- Miksi talvella lämpötilan kohotessa lähelle 0 °C:ta maanteiden pinnat tulevat liukkaiksi?



Faasidiagrammi
- Aineen sulamis- ja höyrystymislämpötila riippuu paineesta
- Olomuodon riippuvuutta sekä lämpötilasta että paineesta voidaan kuvata faasikaaviolla
- Olomuodot omina alueinaan
- Käyrillä olomuoto muuttuu

Kuva: Vipu 3 (Otava)

Veden faasikaavio

Hiilidioksidin faasikaavio
Paine yksikössä atm eli ilmakehän paine
HUOM! Logaritminen asteikko
Jää
Vesi
Vesihöyry
"CO2-jää"
Kuvat: Resonanssi 3 (e-Oppi)
Kriittinen piste ja kolmoispiste
- Nesteen ja kaasun välinen raja päättyy kriittiseen pisteeseen
- Tätä korkeammassa lämpötilassa kaasu ei nesteydy painetta kasvattamalla
- Kriittistä pistettä alemmassa lämpötilassa kaasua kutsutaan höyryksi

- Kiinteän, nesteen ja kaasun faasirajat kohtaavat kolmoispisteessä
- Kolmoispisteen lämpötilassa ja paineessa aine voi esiintyä jokaisessa olomuodossa yhtä aikaa
- Veden kolmoispiste on 273,16 K (0,01 °C) ja 0,006 atm (~ 600 Pa)
Kuva: Resonanssi 3 (e-Oppi)
Haihtuminen ja kiehuminen
- Nesteen höyrystyminen ja sekoittuminen ympäröivään ilmaan on haihtumista
- Sitä tapahtuu koko ajan nesteen pinnalta (nopeat vesimolekyylit)
- Kiehuminen tarkoittaa tilannetta, jossa neste on kiehumispisteen lämpötilassa
- Neste muuttuu kaasuksi
- Höyrystymistä tapahtuu kaikkialla nesteen sisällä




Kuva: Resonanssi 3 (e-Oppi)
Kuva: Vipu 3 (Otava)
Kuva: Vipu 3 (Otava)
Kylläinen höyry
- Höyry on kylläistä, kun haihtuminen ja tiivistyminen ovat tasapainossa
- Ylimääräinen höyry tiivistyy takaisin nesteeksi
- Suurin paine, jossa höyry on kylläistä, kutsutaan kylläisen höyryn paineeksi
- Riippuu lämpötilasta


Kuva: Vipu 3 (Otava)
Vesihöyry
- Ilma sisältää tavanomaisissa oloissa aina vesihöyryä
- Koko ilmakehässä n. 0–4 % kaikista kaasuista (vaihtelee alueittain)
- Lämpimään ilmaan mahtuu enemmän vesihöyryä kuin kylmään ilmaan (suurempi vesihöyryn osapaine)
- Lämpötilan laskiessa kylläinen höyry tiivistyy nesteeksi
RH = \frac{\rho_{\text {ilma}}}{\rho_{\text {max}}} \cdot 100 \ \%
Kuva: Resonanssi 3 (e-Oppi)
Ilman absoluuttinen kosteus lämpötilan funktiona
\rho_{\text {ilma}} = \text{ilmassa olevan vesihöyryn tiheys}
\rho_{\text {max}} = \text{kylläisen vesihöyryn tiheys}

- Suhteellinen kosteus kertoo, kuinka paljon (%) ilmassa on vesihöyryä enimmäismäärään verrattuna
Pyykin kuivuminen laskee huoneilman lämpötilaa ja nostaa suhteellista kosteutta.
Kun ilma jälleen lämpenee, kosteusprosentti laskee.
Kastepiste
- Lämpötilaa, jossa höyry on kylläistä (RH = 100 %), kutsutaan kastepisteeksi
- Jos kylläisen höyryn lämpötila laskee kastepisteen alapuolelle, osa höyrystä tiivistyy nesteeksi (esim. pilvet, sumu, kaste)
- Tiivistyminen tai härmistyminen vaatii ilmassa tiivistymisytimen tai kiinteän pinnan
- Ilman tiivistymisytimiä ilmakehässä voi olla nestemäistä vettä, vaikka lämpötila olisikin jopa –30 °C (alijäähtynyt vesi)
- Jos kastepistelämpötila on pakkasella, syntyy kuuraa tai huurretta



12 Faasidiagrammi
By pauliinak
12 Faasidiagrammi
FY03 Energia ja lämpö
- 72