4 Suureita ja yksiköitä
FY01 Fysiikka luonnontieteenä
Pohdi kaverin kanssa
- Keksi ominaisuus, jota voidaan mitata, ja ominaisuus, jota ei voi mitata
- Mieti yleisesti mitä voidaan mitata ja mitä ei
- Mittaa jonkin asian tai esineen jokin ominaisuus tavaroilla, joita kannat mukanasi
- Kirjaa ylös mitä asiaa mittasitte sekä itse mittaustulos
- Pohdi miten tarkka mittauksesi on
Suure
-
Mitattavissa olevaa ominaisuutta kutsutaan suureeksi
- Kaikkia ominaisuuksia ei voi mitata
- Asian laadullinen kuvaus on kvalifiointia
- Millainen?
- Asian määrällinen kuvailu on kvantifiointia
- Kuinka monta (yksikköä)?
- Uusia suureita luodaan kvantifioimalla
- Mittausten kautta
matka s (m)
aika t (s)
nopeus v (m/s)
energia E (J)
aika t (s)
teho P (W)
Suureen tunnus ja yksikkö
-
Useimmin käytetyillä suureilla on vakiintunut tunnus
- Esimerkkejä: aika t, nopeus v, tilavuus V, massa m, matka s
- Suuretunnukset kursivoidaan
-
Yksikkö on sovittu määrä tiettyä suuretta
- Mittauksessa tutkitaan, kuinka monta kertaa yksikkö sisältyy mitattavaan kohteeseen
- Esimerkkejä: metri m, sekunti s, kilogramma kg, celsiusaste °C
- Kirjoitetaan enimmäkseen pienillä kirjaimilla, ei kursivoida
- Tunnusten ja yksiköiden lyhenteiden avulla mittaustulokset ilmaistaan täsmällisesti ja tiiviisti
v_k = 25 \ \text {km}/ \text h
\text {keskinopeus on} \ 25 \ \text {kilometriä tunnissa}
Suure(tunnus)
Lukuarvo
Yksikkö
SI-järjestelmä
- Ennen käytössä on ollut lukuisia eri mittayksiköitä
- Pituus: jalka, metri, vaaksa
- Lämpötila: celsius, kelvin, fahrenheit
- Tilavuus: gallona, kannu, litra
-
Ranskan tiedeakatemia kehitti maailmanlaajuisen yhteisen yksikköjärjestelmän 1790-luvulla
- Nykyistä standardia kutsutaan nimellä SI-järjestelmä
- 7 toisistaan riippumatonta perussuuretta
-
Perussuureiden yksiköille on oltava sovittu määritelmä
- Johdannaissuureet johdetaan perussuureiden avulla
SI-järjestelmän perussuureet
Kuva: MAOL-taulukot (Otava)
SI-järjestelmää käyttävät maat
Kuva: Resonanssi 1 (e-Oppi)
Yksikkömuunnokset
- Pinta-alan yksikkömuunnoksissa siirryttäessä yksikköstä seuraavaan siirretään pilkkua kaksi kertaa
- Tilavuuden yksikkömuunnoksissa siirryttäessä yksikköstä seuraavaan siirretään pilkkua kolme kertaa
- Aikamuunnoksissa suhdeluku on 60
3,7 \ \text {km}^2 = 370 \ \text {ha} = 37 \ 000 \ \text a = 3 \ 700 \ 000 \ \text m^2
1 \ \text {m}^3 = 1 \ \text m \cdot 1 \ \text m \cdot 1 \ \text m \ = 1000 \ \text {mm} \cdot 1000 \ \text {mm} \cdot 1000 \ \text {mm}= 1 \ 000 \ 000 \ 000 \ \text {mm}^3
1 \ \text h = 60 \ \text {min} = 60 \cdot 60 \ \text s = 3600 \ \text s
1 \frac{\text m}{\text s} = \frac{1 \ \text m}{1 \ \text s} = \frac{0,001 \ \text{km}}{\frac{1}{3600} \ \text h} = \frac{3600 \ \cdot \ 0,001}{1} \frac{\text {km}}{\text h} = 3,6 \ \frac{\text {km}}{\text h}
1 \frac{\text {km}}{\text h} = \frac{1 \ \text {km}}{1 \ \text h} = \frac{1000 \ \text m}{3600 \ \text s} = \frac{1}{3,6} \frac{\text m}{\text s}
1 \ \text {km}^2 = 1 \ \text{km} \cdot 1 \ \text{km} = 1000 \ \text m \cdot 1000 \ \text m = 1 \ 000 \ 000 \ \text m^2
5,83 \ \text {m}^3 = 5 \ 830 \ \text {dm}^3 = 5 \ 830 \ 000 \ \text {cm}^3 = 5 \ 830 \ 000 \ 000 \ \text {mm}^3
4 Suureita ja yksiköitä
By pauliinak
4 Suureita ja yksiköitä
FY01 Fysiikka luonnontieteenä
